Viikonloppu kisailtiin Ahvenanmaalla. Neljä kisaa, yksi nolla (sij. 5, osallistujia 70), yksi vitonen ja kaksi hyllyä. Meillä oli kiva mökki lähellä kisapaikkaa. Mökkiseurueeseen kuului Katri kahden sheltin kanssa, Katrin kaveri Minna ilman koiraa ja Terhi mittelspiz Nekun kanssa. Meidän oli tarkoitus jakaa huone Terhin kanssa, mutta koirat olivat toista mieltä. Kävi hirveä pulla ja mökkiemäntä soitit juuri kun oltiin päästy Maarianhaminaan, että oli joutunut antamaan meidän mökin jollekin muulle ja me saisimme isomman mökin tilalle. Siellä oli kolme makuuhuonetta, joten saatiin Vinhan kanssa oma huone. =) Vinha ja Nekku eivät oikein tulleet juttuun, mutta molemmilla meni hyvin Ellan ja Essin kanssa. Niinpä vuorottelimme Vinhan ja Nekun kanssa mökkivuoroista eli välillä toinen sai olla mukana olohuoneessa ja keittiössä ja välillä toinen. Eipä me mökissä pahemmin oltu, kisapäivä lauantaina venyi myöhäiseksi, joten mökillä vain syötiin ja sanottiin sekä nukuttiin.

Vinha aiheutti harmaita hiuksia ennen reissua. Joulukuun lopussa se alkoi taas ontua. Ekan kerran ontumaa oli 2006 ja 2007 sillä oli myös yksi about viikon kausi, kun ontui etupäätä. Ontumisesta ei pystynyt sanomaan, johtuiko se vasemmasta vai oikeasta jalasta. Kyselin monelta fyssarilta aikaa, mutta en saanut vastauksia tai olivat täynnä. Sitten ajattelin, että olisi varmasti hyvä käydä lääkärissä, ettei vaiva kuitenkin johdu esim. selästä. Etsin netistä ortopedejä ja yhteen paikkaan ei päästy ja mentiin sitten HAUMAU:hun. Keräsen luo (joka kuvasi Vinhan) olisi joutunut odottamaan pitkään ja saimme ajan Heikki Putrolle. Tietenkin ontuminen meni ohi ennen kuin päästiin lääkäriin. Vinhan selässä oli mun mielestä muutama kohta mitä se aristi. Heikki tutki käsin koko koiran ja paineli/tutki selän huolellisesti läpi. Ei aristanut mitään ja muutakaan vikaa ei löytynyt. Sanoi, että koira voidaan kuvata hätävarana, mutta hän ei näe siihen mitään tarvetta, koska on kertaalleen jo kuvattu. Totesi vain, että Vinhalla on erittäin herkät etutassut ja se saattaa aiheuttaa ontumisen. Kehui myös lihaksia. =) Vinha ei ole koskaan tykännyt, että sen jalkoihin kosketaan. Kynnet on aina antanut leikata hyvin, kun on vaan ottanut kunnon otteen tassusta, mutta sellaisista hipaisuista ei ole tykännyt.

Olin jo melkein epätoivoinen fyssareiden suhteen, mutta sitten pääsimme onneksi ennen reissua Tamara Meranvallan luo. Tamaralla käytiin ennen kun Patriciaa. Tamarakaan ei löytänyt Vinhasta mitään sen isompia jumeja, joten kai se on uskottava, että ontuminen voi johtua herkistä tassuista. Tamara sanoi seuraavaa: Tasainen lihaksiltaan. Ylhäältä lavat tiukat ja lanneselässä herkkyyttä.

Vinha ei ole koskaan tykännyt kävellä muhkuraisilla teillä, jossa on epätasaista soraa. Hiekkateillä menee hyvin. Nyt kun asfaltin päällä on hiekkaa, niin välillä kävelee hidastellen. Herkkis mikä herkkis.

Juoksemassa olen käynyt nyt 3 kertaa viikossa. Kaksi about 30 min lenkkiä ja yksi 60-90 min. Vinha on ollut välillä mukana 30 min lenkeillä ja yritän nyt jatkossa ottaa sen aina mukaan niille. Juoksee kyllä hyvin, mutta silti lenkki on itselle vähän raskaampi kun Vinha on mukana. Pitäisi saada juoksuvyö, mutta ei ole tullut vastaan. Nyt Vinha on ihan tavallisessa remmissä tai irti. Kävin ostamassa toiset kunnon juoksulenkkaritkin, että saa vaihdella. Ja briteistä on tilattu juoksutietokoneet. Vähän hinta kyllä kirpaisee, mutta olin ajatellut ostaa sykemittarin ja kun vähän laittoi päälle rahaa, niin sai noin hienon vehkeen. Anna toivottavasti opettaa käyttämään sitä. ;) 12 viikkoa ennen h-hetkeä aletaan noudattaa yhtä puolimaraton ohjelmaa. Siihen saakka jatketaan tätä kolmesti viikossa menoa.